Yhdyskuntasuunnittelun seura ry:n ja HESA-SAFA:n yhteinen Tapiola-ilta maaliskuun toisena perjantaina kiinnosti kymmeniä.
Valtaosa paikallaolijoista osallistui tilaisuuden aluksi HESA-SAFA:n vuosikokoukseen. Kokouksen päätyttyä YSS:n varapuheenjohtaja Lauri Jääskeläinen toivotti tervetulleeksi katselemaan ja keskustelemaan Espoon Tapiolaa käsittelevien vanhojen elokuvien pohjalta. Kuuden kansalaisjärjestön muodostama Asuntosäätiö otti vastatakseen vuonna 1951 Väestöliiton hankkiman Espoon maalaiskunnan itäisen Hagalundin kantatilan suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Rakentaminen käynnistyi heti seuraavana vuonna Otto-I. Meurmanin suunnitelmien perustalta. Rakentaminen lähti liikkeelle pientaloista, mutta taloudellisista syistä oli tarpeen lisätä rivi- ja kerrostalojen määrää. Tilanteeseen vaikutti voimakkaasti myös Arava-lainoitus ja sen tuoma sääntely.
Tapiolan Kilta ry:stä Timo Hatakka alusti keskustelua, ennen kuin siirryttiin kevyen tarjoilun ja dokumentaaristen elokuvien pariin. Tapiola, jota kiistatta voi pitää Suomen sotien jälkeisen yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun onnistuneimpana ja kansainvälisesti merkittävimpänä esimerkkinä, taiteilee tällä hetkellä herkässä määrän ja laadun balanssissa. Uhkina nähdään väljän ja puutarhamaisen kaupunkistruktuurin liiallinen täyteen ahtaminen. Vaikka esimerkiksi hiljattain vihreää valoa saanut uusi teatterisali kaupungin kulttuurikeskuksen laajennusosaan toivotetaan tervetulleeksi, tulee kantaa huolta, ettei se tuki arvokasta Kulttuuriaukiota. Liikarakentamisen lisäksi Timo Hatakka kirjasi uhkien joukkoon näköalattomuuden, välinpitämättömyyden ja kunnossapidon puutteen. Julkisten ulkotilojen rapistuminen näkyy päivittäisenä ilmiönä. Tapiolan vahvuuksia oli alun perin Suomen oloissa poikkeuksellisen korkeatasoinen ulkotilojen ja viheralueiden suunnittelu. Vahvuuksia löytyy ainutlaatuisesta arkkitehtonisesta taustasta, aktiivisista asukkaista ja Tapiolan sijainnista. Länsimetro on tuonut Tapiolan ja siihen kytkeytyvän Otaniemen ja Keilaniemen keskeiseksi osaksi kasvavaa pääkaupunkiseutua.
Parhaillaan on työn alla lukuisia uusia suojelukaavoja. Itäranta on ajoitettu jo kuluvalle vuodelle 2025 ja Otsolahden alue kahdelle seuraavalle vuodelle. Aarnivalkean alue on kipeästi uuden kaavan tarpeessa. Länsikorkeen-Suvikummun, Kaskenkaatajan ja Itäkartanon alueet saivat Hatakalta puhtaat paperit.
Hatakan alustus kirvoitti keskustelemaan, ennen kuin päästiin elokuvien pariin. Ilmeni, että paikalle saapuneista noin puolella oli joko ollut, tai on edelleen, asumisen siteet Tapiolaan. Asumisväljyyden kasvun myötä asukastiheys on laskenut osin dramaattisesti. Elokuvien kautta nähtiin 1950- ja 60-lukujen lapsien paljous. Arava-rajoitusten poistuttua on Tapiolan asuntojen hinta- ja vuokrataso noussut, mikä selvästi rajoittaa nuorten ja lapsiperheiden mahdollisuuksia asettautua Tapiolaan. Seniori-ikäisten kohdalla ongelmana ovat hissittömät kolmi- ja nelikerroksiset rakennukset.
Alustuksen ja keskustelun lopputulemana oli kuitenkin luottamus Tapiolan säilymiseen ja kehittymiseen korkeatasoisena, asumisen, viihtymisen, monipuolisten palvelujen ja liike-elämän kaupunkimaisena keskuksena. Jossa myös riittävästi on otettu huomioon alueen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja sen vaaliminen. Alueen lukuisat asukasjärjestöt tekevät yhteistyötä ja käyvät jatkuvaa dialogia Espoon kaupungin virkakunnan ja päättäjien kanssa valmisteilla olevasta Espoon 2060 yleiskaavasta.
Tilaisuuden mahdollisti OLLA-arkkitehtitoimisto ja erityisesti arkkitehti Bratislav Tošković, yhdessä arkkitehti Tarja Nurmen kanssa. OLLA Oy antoi käyttöön toimistonsa upeat tilat Helsingin Energian eli Helenin entisessä tehdasmiljöössä Salmisaaressa, jonne OLLA on sisustanut ”Muuntamo” – nimisen väljän salin nykyaikaisine teknisine varustuksineen. Tarja Nurmi sai YSS:n Yhdyskuntasuunnittelun Ruusu -tunnustuksen vuodelta 2023 ansioistaan Ark Rex -arkkitehtuurielokuvien tapahtumasarjasta.
Teksti: Lauri Jääskeläinen