Yhdyskuntasuunnittelun seura, Suomen kaupunkitutkimuksen seura ja Tulevaisuuden tutkimuksen seura palkitsevat vuosittain parhaan kaupunkitutkimusaiheisen kirjoituksen edellisenä vuonna julkaistuista kotimaisista tieteellisistä artikkeleista. Palkinnon tarkoitus on kannustaa kaupunkitutkijoita työskentelemään kotimaisilla kielillä ja suomalaisia tiedejulkaisijoita julkaisemaan kaupunkiaiheisia kirjoituksia. Palkitut artikkelit tuovat uutta tietoa kaupunkitutkimuksen monitieteiselle kentälle ja ovat aiheenvalinnoiltaan, näkökulmiltaan ja käsittelyltään itsenäisiä, omaperäisiä ja kiinnostavia. Arvioinnissa kiinnitetään lisäksi huomiota huolelliseen ja selkeään ilmaisuun, jonka kautta tekstit avautuvat laajalle lukijakunnalle.
2024: Arja Turunen. Lähiösuunnittelu sukupuolten tasa-arvon esteenä? – Yhdistys 9 ja vaatimukset asumisen uudistamisesta 1960-luvulla. Historiallisen Aikakauskirjan 121:4 (2023).
2023: Sanna Ala-Mantila, Tuuli Hirvilammi, Salla Jokela, Markus Laine ja Mikko Weckroth. Kaupunkien rooli kestävyysmurroksessa: planetaarisen kaupungistumisen ja kaupunkien aineenvaihdunnan näkökulmat. Terra 4/2022 (vol. 134).
2022: Veera Moll & Essi Jouhki (2021). Leikin paikka, Rakennettujen leikkiympäristöjen kehitys 1970-luvun Helsingissä. Yhdyskuntasuunnittelu 59:1, 1/2021.
2021: Elina Sutela, Sampo Ruoppila, Jarkko Rasinkangas & Jutta Juvenius (2020). Kohtuuhintaisen asumisen hajanainen kokonaisuus. Yhdyskuntasuunnittelu 58:1, 1/2020.
2020: Jarmo Kortelainen & Moritz Albrecht (2019). Tehdaskaupungin uusiutuminen – Äänekosken biotuotetehdas ja yhdyskunnan muutos. Terra 131:3 (2019).
2019: Lina van Aerschot & Jarkko Salminen (2018). Hyvä, paha lähiö: nuoret ja asuinalueella syntyvä sosiaalinen pääoma. Sosiologia 3/2018.
2018: Maija Faehnle & Pasi Mäenpää (2017). Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/2017.
2017: Antti Vallius (2016). “Kuvallistettu kuuluminen”, Terra 128:3
2016: Sirkku Wallin (2015). ”Kaupunkisuunnittelua ja itseorganisoituvaa toimintaa – Kertomus Helsingin Herttoniemen muutoksesta”. Alue ja ympäristö, vol 44:1, 17-30.
2015: Veikko Eranti (2014). ”Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta.”. Sosiologia 51:1, 21-38.
2014: Inka Kaakinen (2013). ”Julkijuominen, julkisten tilojen sääntely ja Karhupuiston käytöskukat”. Alue ja ympäristö, vol 42:2, 17-29.
2013: Aino Verkasalo (2012). ”Amatöörien elinympäristö taide lähiössä”. Alue ja Ympäristö, vol 41:1, 14-26.
2012: Jokinen, Ari & Viljanen, Ville & Willman, Krista (2011). ”Kaupunkiluonto käsin tehtynä: Pispalan ryytimaa ja tiheän paikan synty”. Alue ja Ympäristö, vol 40:2, 35-48.
2011: Lapintie, Kimmo (2010). ”Intohimon hämärä kohde. Mitä asukas haluaa?”. Yhdyskuntasuunnittelu, vol 48:2, 41-57.
2010: Bäcklund, Pia & Mäntysalo, Raine (2009). ”Yhdyskuntasuunnittelun teorioiden kehitys ja asukkaiden osallistumisen tarkoitus”. Terra, vol 121: 1, 19–31.
2009: Männistö-Funk, Tiina (2008). ”Säveltulva kaupungissa – Gramofonimusiikki uudenlaisena kaupungin äänenä ja makukysymyksenä Helsingissä 1929”. Ennen & Nyt, 3–4/2008.
2008: Alppi, Samuli & Ylä-Anttila, Kimmo (2007). ”Verkostourbanismi”. Yhdyskuntasuunnittelu, vol 45:2, 10-26.
2007: Aaltonen, Aleksi (2006). ”Rakennushanke moniaineksisena prosessina – esimerkkinä Ilmatieteen laitoksen ja Merenkulkulaitoksen yhteisen toimitalon vaiheet”. Yhdyskuntasuunittelu, vol 44: 2, 24-45.
2006: Vuolteenaho, Jani & Ainiala, Terhi (2005). ”Urbaanin paikannimistön haasteita. Kielitieteen ja maantieteen tieteenalatraditioista arkiseen käyttönimistöön Helsingin metropolialueella”. Alue ja Ympäristö, vol 34:1, 4-18.
2005: Peltonen, Lasse (2004). ”NIMBY-kiistojen asukaskeskeiset ja kontekstuaaliset selitykset”. Alue ja Ympäristö, vol 33:2, 43-54.
2004: Mattila, Hanna (2003). ”Vuorovaikutteinen suunnittelu ja kaupunkisuunnittelijan esteettinen asiantuntemus”. Yhdyskuntasuunnittelu, vol 41:2, 55-71.